Tällaista tänään.

Ensimmäiseksi loppuviikkoon iloa tuottanut, sattumalta Googlen kautta löydetty uutinen:
 http://collari.fi/poimintoja-finlandia-marathonin-tuloksista/

Seuraavaksi viikon viimeisiä syitä tuntea kiitollisuutta. 
Ostin eilen vihdoin uudet, rumat juoksutrikoot ja -takin lupaavaa loppuvuotta ajatellen. Rumat siksi, että hienoja ei löytynyt mistään, vaikka kuinka otsa hiessä etsin. Ei ole helppoa olla juoksua harrastava nainen, joka vihaa pinkkiä ja oranssia.

Eilen sain myös kokea, että en sittenkään ole vielä keski-ikäistynyt ja tylsä ihminen, joka jo kuvittelin olevani muutama viikko sitten laahustaessani iltakahdeksan jälkeen töistä kotiin baarien ovilla kuhisevien ihmisjoukkojen ohi ja läpi. Siinä hetkessä mielessäni välähti kammottava ajatus siitä, että joskus minäkin olin jotain just 20 täyttänyt ja jaksoin lähteä tuollaiseen. 

Eilinen oli taas jonkinlainen virstanpylväs elämässäni. Olin bileissä ensimmäistä kertaa vuoteen ilman, että pariskuntien näkeminen tuntui puukon kääntelemiseltä tulehtuneessa haavassa. Iloisten ihmisten katseleminen ei aiheuttanut enää loputonta kysymystä siitä, tunnenko itse enää ikinä noin. Ennen kaikkea huomasin, että ei se muidenkaan elämä niin täydellistä ole, miltä se joidenkin facebook-päivitysten valossa katseltuna saattaa näyttää. Kaikilla on omat ongelmansa. Kuinka karmean lohdullinen ajatus. 

Keräsin talteen parhaat illan aikana kuulemani kohteliaisuudet.  
"Sun hiukset on kauniit ja otsatukka sopii sulle, ja oot muutenkin kaunis. Jos vähän vielä laittaisit itteäs, niin kyllä me sullekin joku mies löydettäis!"
"Mä oon onnellinen, että saan viettää nää yön viimeiset hetket just sun kanssa."
Ja ennen kuin kukaan vetää vääriä johtopäätöksiä, voin kertoa, että jälkimmäinen tuli yhden parhaista ystävistäni suusta sen jälkeen, kun olin juuri pitänyt hänelle saarnan siitä, että en tiedä, arvostaako kukaan minua ihmisenä. 

Aamulla join kolme kuppia kahvia, pohdiskelin graduaihetta ja yritin olla liikaa ahdistumatta kaikista niistä asioista, jotka ovat tekemättä, jotka olisi pitänyt tehdä ja jotka olisi voinut tehdä toisin. 
Jospa nyt vain eläisi nykyhetkeä ja sitä, mikä kaikki siinä on hyvin ja järjestyksessä.