Jyskyttävä päänsärky on taas päivän sana. Ensimmäinen havainto aamulla oli ohimoiden jytinä ja aiemmalla kokemuksella varustettu arvaus siitä, että tästä tuskin pääsee eroon ihan äkkiä. Arvaus osui oikeaan.
Viikon polttavin kysymys on, mitä vaaditaan onnelliseksi tulemiseen tai onnellisena olemiseen.
Miksi en osaa olla iloinen, vaikka mulla on kaikki hyvin? Ihan sama, miten hyvin asiat ovat, silti aina löytyy jotakin tai joitakin, joiden olemassaolo ärsyttää suunnattomasti. Aina on jotakin, mikä ahdistaa. Koskaan asiat eivät ole niin hyvin, ettei jotain valittamista jostakin kaivaisi.
Mitä, jos mulla joskus tulevaisuudessa on kaikki ne asiat, joita nyt haluan ja tavoittelen, mutta en silti ole onnellinen?
Kuten eräs opiskelukaverini joskus totesi, nää on näitä länsimaisen maailman ongelmia.
Ärsyttää ihmiset ja elämä, ja eniten se, että itse jaksaa olla ärsyyntynyt niin typerien, turhien asioiden takia.
Nyt toivon teiltä palvelusta. Saa ottaa kantaa siihen, mistä näistä asioista olisi mielenkiintoisinta tai edes mielenkiintoisen kuuloista lukea tutkimus:
Miika Nousiaisen kirjat, Juha Itkosen kirjat vai Terhi Rannelan nuortenkirjat?
Huumorin keinot vai joku tummasävyisempi aihe?
Tällä erää ei tän enempää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti