Täältä se tulee, kauan odotetut vastaukset esittämiinne kysymyksiin! Kysymyksiä esitettiin blogin kommenttiosiossa, tekstarilla ja kasvotusten. Kysymyksiä ei tullut valtaisaa määrää, mutta monet olivat sellaisia, joista voisin kirjoittaa vaikka kokonaisen postauksen.
Kysymykset ja vastaukset eivät ole missään tietyssä järjestyksessä.
1. Jos olisit kirja, mikä kirja olisit ja miksi?
Epäilemättä jokin raskaslukuinen, jolla kuitenkin olisi hetkensä, joiden ansiosta lukija aina jaksaisi tahkota sivuja eteenpäin. Sellainen, jossa huomioidaan kaikki elämän negatiivisuus ja synkkyys, mutta joka kuitenkin pitäisi itsensä elävänä rivien väleistä välkkyvällä lämmöllä ja huumorilla. Rakkaus ja rakastetuksi tuleminen olisivat keskeisiä, mutteivät (välttämättä) päällimmäisiä teemoja. Käsiteltäisiin paljon vakavia aiheita, mutta pääpaino olisi elämän kaiken kattavalla synkkyydellä, johon kirjan hahmojen täytyy vain sopeutua ja etsiä omat selviytymiskeinonsa. Kirja, joka toisinaan eksyy jaarittelemaan liikaa, mutta nappaa kuitenkin punaisesta langasta kiinni riittävin väliajoin. Olisin sellainen kirja, jossa ehkä olisi potentiaalia, mutta joka ei kirjallisuuskriitikkomaailmassa silmää tekevien käsissä näyttäisi ikinä yhtään miltään, joten se jäisi hyllyn perukoille, näkymättömäksi suuren yleisön silmissä, mutta yksittäisille lukijoille saattaa muuttua hyvinkin näkyväksi ja koskettavaksi elämykseksi.
Jokainen voi kuvitella mielessään jonkin itse lukemansa kirjan, joka sopii kuvaukseen. Itse nimeäisin sopivina Matti Pulkkisen Romaanihenkilön kuoleman ja Kjell Westön Missä kuljimme kerran. Ainoa miinuspuoli tosin on, että kumpikin taitaa olla aika tunnettu suuren yleisön joukossa. (?)
2. Lähdetkö kanssani syömään?
Lähden (Lähdin!) Oli mukavaa ja vatsa täyttyi! Harmi, että useampi ei kysynyt tätä.
3. Lempikappaleesi?
Tää on hirveän vaikea, sillä ei mulla ole mitään yksittäistä lempikappaletta, ei edes lempiartistia. Muistan kyllä, että joskus ala- ja yläasteella tää oli todella tärkeä kysymys, johon piti aina olla vastaus valmiina. Vanhentuessa sekin asia on menettänyt merkityksensä.
Nykyään kuuntelen kaikenlaista musiikkia jatkuvasti, ja aina kun löydän hyvän kappaleen, jota voisi myös lempikappaleeksi kutsua, kuuntelen sitä ihan liikaa liian kauan ja lopulta kyllästyn siihen niin, että pystyn palaamaan siihen vasta vuosien kuluttua uudestaan.
Jos jokin ikiaikainen suosikki kuitenkin täytyy nimetä, sanoisin Abban The Winner takes it all, joka on ollut mukana monissa elämäni tähtihetkissä ja joka on jo vuosien ajan ollut jonkinlainen voimaantumisen viesti minulle.
Tällä hetkellä kuuntelen eniten Herra Ylpön & Ihmisten esittämää "Mies murtuu" -kappaletta, joka siis ansainnee jonkinlaisen juuri tämänhetkisen lempikappaleen maineen. Monesta syystä, mutta syitähän ei kysytty.
4. Uskonnollinen vakaumuksesi?
Olen varmaankin agnostikko. En ole uskovainen, mutta en ateistikaan. Pohdiskelen asiaa ja jossain vaiheessa olisin todella kovasti halunnut olla uskossa. Eniten samaistun agnostikon määritelmään.
5. Kerro jokin yksittäinen, onnellinen lapsuusmuisto.
En tiedä täyttääkö tää nyt yksittäisen lapsuusmuiston määritelmää, mutta mun on pakko kertoa tähän, että sain vasta yläasteella tietää, että 1990-luvun alussa oli lama, joka monille merkitsi todella synkkää ja ikävää aikaa. Itse muistan sen ajan lapsuuteni onnellisimpana aikana juuri laman ansiosta: isä tai äiti oli kotona minun ja veljeni kanssa, ei tarvinnut olla missään päiväkodissa, meille luettiin paljon, katselimme yhdessä Muumeja ja teimme vaikka mitä kivaa. Asiat ovat välillä hauskalla tavalla suhteellisia.
6. Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä?
Ainakin juuri tällä hetkellä on tolkuttoman vaikea nähdä edes kuvitelmaa siitä, millaista elämäni on edes kahden, saati kymmenen vuoden kuluttua. Yritän kuitenkin. Toivon ja uskon, että olen valmistunut yliopistosta. Toivon olevani työelämässä, kenties jopa sellaisessa työssä, josta pidän ja joka liittyy tämänhetkisiin opintoihini. Todennäköisesti asun Suomessa, koska en ole mikään maailmanmatkaaja, korkeintaan jossakin naapurimaassa, kuten Ruotsissa, voisin Suomen lisäksi asua. En usko, että asun 10 vuoden kuluttua enää nykyisessä kotikaupungissani. Toivon, että elän mieluummin parisuhteessa kuin yksin 10 vuoden kuluttua. En näe itseäni äitinä, joten minulla ei 10 vuodenkaan kuluttua varmaankaan ole lapsia. Koiria ja / tai muita lemmikkejä varmaan on.
7. Mitä teet työksesi? (10 vuoden kuluttua)
Toivottavasti jotakin omaan alaan liittyvää. Voisin työskennellä kirjastossa, arkistossa tai jossakin opetustyössä, en kuitenkaan näe itseäni peruskoulun tai lukion opettajana. Jostain syystä näen tai ainakin haluaisin nähdä itseni tutkijana, joten se haavekuva ehkä menee vielä ylitse näiden muiden. Tää työllistymiskysmys on kuitenkin mulle juuri nyt helvetin suuri kriisi, joten siitä johtuu vastauksen hienoinen epämääräisyys.
Seuraavan kysymyksen olen esittänyt nyt itselleni kahteen kertaan, sillä en ole varma, kumpaan kysyjä on tarkoittanut sen viittaavan.
8. Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on nyt?
Ei sen enempää eikä vähempää kuin olla onnellinen. Suurin haaveeni on saada onnellinen tulevaisuus, saapui se onni sitten missä muodossa tahansa. Sisällytän tuohon haaveeseen kuitenkin oman ja rakkaiden ja tärkeiden ihmisten terveenä pysymisen. Haaveenani on myös valmistua ja työllistyä. Perustavanlaatuisimpana on kuitenkin toive saada olla onnellinen, ja nähdä myös tärkeät ihmiseni onnellisina.
9. Millaisia tulevaisuudenhaaveita sinulla on 10 vuoden kuluttua?
Uskon, että haave ainakin itsen ja läheisten terveenä pysymisestä ja onnellisuudesta säilyy koko elämän.
10. Mikä saa sinut uskomaan tulevaisuuteen?
En oikein tiedä, sillä usein tuntuu, ettei mikään. Voimaa ja uskoa saa kuitenkin aina läheisiltä ja rakkailta ihmisiltä ja heidän tuestaan, sekä tietysti siitä, että itse huomaa vain jaksavansa ja selviytyvänsä aina eteenpäin, vaikka vastoinkäymisiä tulee silloin tällöin.
11. Millainen ystävä olet ystävillesi?
Tärkeimpänä pidän luotettavuutta, eli pyrin aina olemaan ystävilleni ainakin luotettava, jos en muuta. Olen myös aika avoin ja monesti kauhean kova hölöttämään omia asioitani. Olen mielestäni hyvä kuuntelija vastapainona tuolle hölötykselle. Vaikka valitan ja kylvän ympärilleni negatiivista energiaa, myös nauran paljon ja saan myös ystäväni nauramaan. Ylipäätään olen rasittavankin tunteellinen ja ystäväni saavat tuta sen hyvässä ja pahassa. Olen kuulemma mutkaton, eli sanon yleensä ystävilleni suoraan ja toivon, että ystäväni sanovat minulle suoraan, mitä ajattelevat.
12. Mistä asioista nautit kaikkein eniten?
Ehdottomasti siitä, että rakkaat ihmiset ovat lähellä, vaikka emme tekisi tai puhuisikaan mitään. Siitä, että tunnen olevani turvassa. Hyvän kirjan lukemisesta, hyvän ruuan syömisestä ja siitä, että saan tehdä asioita rauhassa, ilman mitään paineita tai paniikkia. Olivat ne asiat sitten ihan mitä tahansa.
Tähän liittyen ajattelin lähiaikoina tehdä postauksen asioista, joista nautin, sillä tähän listasin nyt vain ne, joista nautin kaikkein eniten.
Olkaa hyvät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti