Tulkoon vappu

Vappuaattoni alkoi tänä vuonna saksan tentillä kello kahdeksalta aamulla. Saa nähdä miten se jatkuu. Alku ainakin oli ihan kiva, sillä mähän tykkään saksan kielestä. On tosin vaikea sanoa, miten tentti meni, sillä mielestäni se tuntui vaikealta, vaikka kuinka olin lukenut ja harjoitellut. Saas nähdä.

Vaikka joku sellainen legenda tuntuu elävän, että "vappu on opiskelijan joulu", niin mun täytyy valitettavasti todeta, että en ole mikään vappuihminen. Vappu on kyllä mielestäni ihan mukava juhla, mutta ei kaiken sen hypetyksen arvoinen. Siihen vaikuttaa ehkä eniten se, että minä en vain ymmärrä suomalaista alkoholikulttuuria.

En ymmärrä sitä, että aina silloin, kun on tarkoitus pitää hauskaa porukalla juhlan kunniaksi, kuten vappuna, juhannuksena, synttäreinä yms. niin alkoholilla on niin valtava rooli. En ymmärrä sitä, että tunnutaan oikein kilpailevan siitä, kuka juo eniten, kuka juo vahvinta ja kuka on huonoimmassa kunnossa. Se on pääpuheenaihe kauan ennen juhlia ja kauan juhlien jälkeen. Se on tavoite, ja jokainen, joka sitä ei tavoittele, on tylsä tai nyhverö.
Juon itse alkoholia suhteellisen harvoin ja suhteellisen pieninä annoksina. Olen kuitenkin elämäni aikana juonut myös liikaa joinakin kertoina, ja mun mielestä siinä ei ole ollut koskaan mitään hienoa, ei mitään tavoittelemisen arvoista.
En halua moralisoida ketään ihmistä, jonka mielestä juominen on paras tapa juhlia. Jos jonkun (ja ilmeisesti aika monen) mielestä oikeasti on kivaa vetää kännit, oksentaa seuraavana päivänä puolet elimistöstään ulos ja olla muistamatta mitään, mitä edellisenä iltana on toilaillut, niin olkoon ihan rauhassa mun puolestani. Ihmiset saavat pitää hauskaa ihan miten haluavat.
Mutta mä en ymmärrä sitä kulttuuria, että varsinkin opiskelijoiden mielestä varsinkin tällaisina vappuina ynnä muina juhlapäivinä jotenkin pitäisi olla kaikkien mielestä helvetin hienoa juhlia, synonyymi sanalle olla järkyttävässä kunnossa. Ja jos on tällanen opiskelija kuin minä, jonka mielestä se nyt ei ole niin tosi hienoa ja tavoiteltavaa, niin sit mussa on jotain vikaa.
Ugh, olen puhunut.

Lapsena tykkäsin vapusta. Muistan, kuinka olen ihan pienenä, alle kouluikäisenä osallistunut kaksi kertaa vappunaamiaisiin. Ensimmäisellä kerralla, viisivuotiaana, pukeuduin prinsessaksi. En muista, mitä mulla oli päälläni, mutta muistan, että meille hankittiin kasvovärit, ja naamiaispäivän aamuna isäni meikkasi mut niillä kasvoväreillä, koska äiti ei ollut kotona. Mielestäni olin tosi kaunis. Muistan, että samoissa naamiaisissa eräs silloinen ystäväni oli myös pukeutunut prinsessaksi ja meille tuli siitä riita. Olimme molemmat sitä mieltä, että se toinen ei ole oikeanlainen prinsessa, ja että vain minä itse olen oikeannäköinen ja kaunis prinsessa. Se oli toistaiseksi ensimmäinen ja viimeinen elämäni kerta, jona olen ollut sitä mieltä, että olen paljon kauniimpi kuin joku toinen tyttö, ja vielä kehdannut sanoa sen ääneen ja ruveta riitelemään siitä. Muistan, kuinka olin vakaasti sitä mieltä, että minä olin tosi kaunis prinsessa ja se toinen oli ruma, ja sitten me riitelimme siitä verisesti.
Hienoa sentään, että mullakin on joskus ollut itsetunto kohdillaan.

Toisena vuonna, kuusivuotiaana, pukeuduin karhuksi, koska serkullani oli sellainen nallekarhupuku ja lainasimme sitä. Se puku ei muistaakseni aiheuttanut mitään riitaa eikä kellään muulla ollut samanlaista.

Toinen ihana lapsuusmuistoni vapusta liittyy ilmapalloihin. Muistan elävästi, kuinka iloinen olin, kun sain vappuna sellaisen ison ilmapallon. Mulla oli ainakin parina vuonna sellainen punainen, sydämen muotoinen ilmapallo, jossa oli 101 Dalmatialaista -kuva. Leikin niillä ilmapalloilla ainakin pari viikkoa vielä vapun jälkeenkin, niin kauan kuin niissä vain riitti ilmaa.
Ostaisin sellaisen ison ilmapallon itselleni edelleen joka vuosi, elleivät ne olisi niin kalliita. Parina viime vuotena olen nähnyt jossakin sellaisen minttulikööripulloilmapallon. Olen ajatellut, että se on ihan kuin mulle tehty, mutta en ole raaskinut ostaa sitä, eikä kukaan muu ole suostunut ostamaan sitä mulle, vaikka olen yrittänyt kinuta.
Sellaisia pusseissa myytäviä pienempiä ilmapalloja olen kyllä ostanut ja puhaltanut ja leikkinyt niillä, ne ovat kivoja.
Viime vuonna ostin itselleni sellaisen jutun, jolla voi puhallella saippuakuplia, ja sellaisen aion ostaa tänäkin vuonna. Saippuakuplat. <3
Serpentiineistä en niin välitä.

Tänään siis ehkä ylioppilaslakki päähän ja saippuakuplia puhaltelemaan!

P.S. Sitäkään en kyllä oikein ymmärrä, miksi vappu on muka ylioppilaiden juhla. Työväen juhlahan se on, eikä ylioppilaiden. What the f *ck?!!!

P.P.S. Vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla minulle saa esittää kysymyksiä! Kyselkää kommenttiosiossa tai jotain muuta kautta, ihan mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa! Jee.