Sinistä valoa, harmaata valoa

Sinistä valoa, harmaata valoa

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Rakas julkinen päiväkirjani,

avaudun sinulle taas päivän polttavista puheenaiheista oman mieleni sisäisessä maailmassa.

Valvoin viime yönä Ukrainan kriisin takia. En ole kiinnostunut politiikasta. Yleensä elän liikaakin uutispimennossa. Kuljen laput silmillä. Ukrainan tilanne kuitenkin huolestuttaa.

Jääkaapissani on täysi purkki maitoa, jota ei enää voi käyttää. Harmittaa vähän se. Ostin sen viikko sitten, koska luokseni tuli kahvittelijoita, jotka haluavat maitoa kahviinsa. He eivät kuitenkaan juoneet kahvia, joten maitopurkkia tuntui turhalta myöhemminkään avata, esim. makaronilaatikon tekoa varten.
Maailmalla soditaan ja minun suuri huolenaiheeni on maito.

Vatsaani korventaa. Olen huolissani joka asiasta. Tiedän, että ei kannattaisi olla, sillä huolissaan oleminen ei vie asioita yhtään eteenpäin. Olen päättänyt ottaa tämän maaliskuun rennosti, tai ainakin vain yksi asia kerrallaan. Olen päättänyt olla huolehtimatta. Päätöstä on vain vaikea toteuttaa käytännön elämässä.

Erotilanteet ovat vaikeita. Inhoan ihmisistä eroamista. En ikinä tiedä, mitä pitäisi sanoa. Jokaisessa erotilanteessa on jäänne sitä pikkutyttöä, joka jäi joka aamu itkien hoitopaikkaan joutuessaan äidistä eroon. En ikinä tiedä, mitä sanoa ihmisille. Niillekään, jotka eivät ole niin kovin tärkeitä, ja joiden kanssa olosta en niinkään nauti. Jokaisessa erotilanteessa elää pelko lopullisesta menetyksestä. En ikinä tiedä, sanoako vaikkapa "heippa", "moi", vai "nähdään". Pelkään aina, että jotakin pahaa tapahtuu. Joskus tapahtuukin, yleensä ei. Silti jokaisessa erossa pelkään, että toista ei näe enää koskaan.

Olen myös iloinen ja innoissani, sillä maaliskuun lopulla on tiedossa jotakin ihanaa ja minulle täysin ennenkokematonta. Siitä enemmän sitten myöhemmin.

Siinä tämän aamun uutiskatsaus. Toivottavasti nautitte ja palatte kanavalle toistekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti