Sinistä valoa, harmaata valoa

Sinistä valoa, harmaata valoa

tiistai 7. tammikuuta 2014

Something that made me smile

Etsin eilen koko päivän jotakin, mikä parantaisi oloani edes hiukan. Illalla luulin etsintöjen päättyvän tuloksettomina, kunnes. Lopulta. Viimeinkin. Ja jäljelle jäi vain ihmetys siitä, miksen aiemmin keksinyt TÄTÄ.

Jotakin, mikä vastustamattomasti saa suupielet nousemaan ylöspäin. Jotakin, mikä tuo sisälleni lämpimän tunteen, vaikka mikä olisi. Arvaatteko mitä se on?
Ette?

Ismo Leikola. Niin ihana mies, niin nerokas, mutta niin sympaattinen. Sellainen tyyppi, jonka kanssa haluaisin jutella. On kuulkaa aika harvassa sellaiset tyypit, joista minulle tulee intuitiivisesti sellainen olo.

En oo koskaan pahemmin perustanut mistään sellaisista kysymyksistä kuin "Jos voisit mennä naimisiin jonkun julkkiksen kanssa, kuka se ois?" Tuntuu, että jotkut pystyvät laatimaan kilometrin mittaisen listan vastaukseksi siihen kysymykseen. Minä en ole oikein koskaan pystynyt onkimaan mieleeni edes yhtä läheskään kelvollista vastausta. Mieleen on vain ajelehtinut ihmetys siitä, kuka hullu nyt jonkun julkkiksen kanssa naimisiin haluais. Eihän niitä edes tunne. Mistä sitä tietää, minkälainen sekopää se tyyppi sitten todellisuudessa olis.
Eikä sitä tiedäkään.
Mut jos mun nyt pitäis valita joku julkkis, jonka kanssa mennä naimisiin, niin kyllä Ismo Leikola olis aika vahvoilla.

Muistan, kuinka joskus pari vuotta sitten näin ensimmäisen kerran joitakin Ismo Leikolan juttuja Youtubesta. Aluksi koko tyyppi ärsytti mua. Ajattelin, että kyllä arkielämässä on jo muutenkin ihan tarpeeks tollasia epäselkeitä mutisijoita, miksi kukaan haluais kuunnella sellasta tuntien ajan jossain stand up -keikalla. En muutenkaan ollut koskaan oikein välittänyt stand up -komiikasta. Sen vähän mitä olin siihen tutustunut, koko skenen idea oli aina tuntunut mielestäni jotenkin teennäiseltä ja suorastaan vaivaannuttavalta.

Sitten näin lisää Ismo Leikola -pätkiä. Ja lisää. Ja lisää. Muistan, kuinka ensimmäisen kerran nauroin katketakseni, niin paljon, että en ollut henkeä saada. Sen jälkeen aloin aina toisinaan googletella Ismo Leikolaa silloin, kun mulla oli ahdistunut olo.

Olen yrittänyt pikkuhiljaa tutustua muihinkin stand up-koomikkoihin sillä ajatuksella, että jospa ne muutkin avautuis, kun niitä sietäis alkuhankaluuksien yli. Mutta ei. Ei kukaan muu mua sillä tavalla sytytä. Ismo Leikola is the only one.

Eilen tein sellasen löydön, että sillähän on kotisivutkin. Ja siellä on keikkakalenteri. Ja DVD:itä myynnissä. Ja paitoja. Katsoin Youtubesta sellasen ostos-TV-videon ja päätin, että haluan haluan haluan tollasen Ismo-paidan!!!

Eli, nyt kaikki joka tätä lukevat, tietävät, että jos mua haluaa ilahduttaa, niin viekää mut Ismo Leikolan keikalle tai ostakaa mulle sellanen paita. Olisin ihan ekstaasissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti